Koiran ensimmäinen vuosi

    Ensimmäinen vuosi koiran kanssa alkaa olemaan lopuillaan ja pienestä pennusta on kasvanut jo iso ja reipas poika. Ensimmäiseen vuoteen on mahtunut niin iloisia, kuin vähän ikävimpiäkin asioita, mutta kaikesta ollaan selvitty ja ollaan enemmän, kuin kiitollisia sinusta, että olet ilahduttanut meidän päiviä jo vuoden ajan. Ensimmäiset viikot kanssasi oli osittain helppoja, sillä nukuit paljon ja saatoit jopa nukahtaa kesken ruokailun ruokakipon päälle! :) Aika on kulunut todella nopeasti siitä hetkestä asti, kun kävelit varovasti ovestamme sisään ja tulit piristämään meidän arkea, nyt olet jo iso poika ja edelleen jaksat ilahduttaa meitä hauskoilla pentumaisilla elkeilläsi. 

       

Ensikosketukset hihnaan, ei ollut niin mieluisia tälle pojalle ja vastaväitteitäkin tuli aika tavalla aluksi, mutta pikkuhiljaa aloit ymmärtämään, mikä sen tarkoitus oli ja suostuit kävelemään pieniä askelia kerralla totutellen hihnaan, tietenkin palkkion toivossa. 🐾🐾

Rommin ensimmäinen eläinlääkäri käynti uudessa kodissa ja poikkeuksellisesti hän sai matkustaa etupenkillä tämän matkan. Vähän taisi poikaa jännittää, mutta hienosti hän suoriutui tästäkin kokemuksesta ja ilahdutti reippaalla olemuksellaan hoitajia. Päätin jo ihan alussa, että koira tulee aina matkustamaan tavaratilassa, koska koen sen olevan turvallinen paikka hänelle matkustamiseen, niinpä opetin hänelle jo ihan pienenä matkustamisen tavaratilassa ja tänä päivänä hän matkustaa siellä oikein mukavasti omassa pedissään. 

Pitkän syksyn ja talven jälkeen koitti vihdoin kevät ja oli aika alkaa harjoittelemaan uimista. Rommi on syntynyt Heinäkuussa, joten viimevuonna ei keritty uimista vielä kokeilemaan. Alku jännitystä oli veteen astuessa havaittavissa ja hädin tuskin tassut uskallettiin kastua, mutta pienen innostuksen jälkeen hänestä kuoriutui todellinen vesipeto ja tänä päivänäkin, kun puhutaan uimisesta niin sillä sekunnilla pitäisi olla jo menossa sinne uimaan.🐾

Kesän uintireissuilta ei olla myöskään ilman harmeja selvitty, mutta se taitaa kuulua tähän onnellisen koiraelämän arkeen. Tehtiin eräänä viikonloppuna retki saaristoon ja tapansa mukaan Rommi oli ensimmäisenä uimassa ja me oltiin unohdettu pyyhe kotiin :( Virhe, jota et tee toiste! Joka ikinen kerta tämän reissun jälkeen on tullut varmistettua monta kertaa, että pyyhe on mukana, kun mennään uimaan, sillä toista kertaa en halua seurauksena pyyhkeen unohtamisesta HOTSPOTTIA koiralle. Kaikki tapahtui todella nopeasti ja muutamassa päivässä hots pot levisi laajalle alueelle ja oli suunnattava eläinlääkärille, yritettiin ensin itse ajaa karvoja tulehtuneelta alueelta pois, mutta eihän siitä mitään tullut, kun Rommi ei antanut koskea koko alueeseen. Eläinlääkärissä hoitajat yrittivät ensin ilman nukutusta kolmen ihmisen voimin saada karvaat ajettua, mutta ei antanut tämä poika sielläkään periksi, vaan oli annettava rauhoitus ja laitettava pikkuinen unille hetkeksi, jotta saatiin turvallisesti hoidettua tulehtunut iho. Saatiin noin kolmen viikon uintikielto ja noin 10 päivää suositeltiin käyttämään tötteröä päässä ja olihan se surullinen näky, kun Rommi käveli pisin seiniä ja törmäili jatkuvasti tötterön kanssa. :( Muutaman päivän käytön jälkeen onneksi löydettiin yhteinen sävel ja pystyttiin olemaan ilman tötteröä valvovan silmän alla, niin liikkuminenkin sujui huomattavasti mukavammin. 💛

Kesällä ollaan päästy muutamaan kertaan myös veneilemään koiran kanssa, vaikka ensimmäinen kerta oli ehkä pelottavampi kokemus itselle, kuin koiralle :D Ja nyt mietitte miksi minä pelkäsin, tätä reissua 🙈 Kerron lyhyesti teille, olen hirveän arka merellä veneen kyydissä ja välillä suorastaan pelkään, että lennän kyydistä ja sitä rataa, no okei joo ehkä välillä vähän turhaan jännitän näitä reissuja, sillä onhan mulla nyt pelastusliivit päällä, enkä kuitenkaan ole koskaan yksin merellä, mut joo nää on näitä :D Mutta tosiaan koiran kanssa oltiin ensimmäistä kertaa merellä veneen kanssa ja alku meni kivasti, kunnes hän näki kaikkea mielenkiintoista nähtävää, kuten lintuja, muita veneilijöitä yms.. mitä merellä nyt voi nähdä, hän ajatteli, että mitä jos astun tähän reunalle ja hyppään katsomaan vähän lähempää tuota lintua... nopeat refleksit pelasti ja sain liivin remmistä kiinni, ennen kuin mitään ehti tapahtua ja loppureissusta oltiinkin jo niin väsynyttä poikaa, että piti ottaa pienet torkut matkalla rantaan. 🐾

Täytyy todeta tähän loppuun, että helppoa ei aina ole ollut, mutta en päivääkään vaihtaisi silti pois tätä koira-arkea, on se vaan niin ihanaa, kun on joku ketä aina ilolla ottaa kotiintulijat vastaan ja jaksaa leikkiä päivästä toiseen samoja leikkejä. 💛💛

Paljon Onnea Rommi 1v. ja sisaruksille myös onnittelut 🎉🐾💛