Näin tuli viimeinen päiväkoti viikko päätökseen ja ensiviikolla aloitetaan uudessa hoitopaikassa!
Vitsi, miten tuli tosi haikea fiilis, kun esikoisen päiväkoti taival loppui, mutta tavallaan oon niin innoissani myös tulevasta. Päiväkoti arki ei ehkä ollut esikoiselle paras hoitovaihtoehto, vaikka hyvin hän siellä pärjäsi. Pienelle lapselle iso päiväkoti ryhmä voi aluksi tuntua järkytykseltä ja sopeutuminen vie varmasti aikaa tottua uuteen arkeen ja uusiin ihmisiin. Isossa ryhmässä F oli hyvin hiljainen ja omissa oloissaan leikkivä ja jäi helposti muiden varjoon. Toisaalta ei hän myöskään itkenyt päiväkodissa oikeastaan koskaan ja aina hän sinne hyvällä mielellä jäi. Itselle on vaan tosi tärkeätä, että lapsi pystyy olemaan oma itsensä myös hoidossa.
Viimeisellä viikolla tapahtui kuitenkin odottamaton käänne ja kaikki oli mennyt ihan hämilleen, kun F oli puhjennut kukkaan! En kestä, miten ihanaa, kun hoitajat kertoivat, kuinka F oli naureskellut ja leikkinyt äänekkäästi leikkejään ja vienyt vielä pienemmille lapsille leluja. Olin ihan hämilläni tästä iloisesta uutisesta ja pojasta oikein huokui iloisuus ja energisyys! 💛 On tainnut kotoa tarttua pientä hoiva viettiä myös päiväkotiin. 😊
Maanantaina aloitetaan perhepäivähoitajalla pienemmässä ryhmässä ja toivotaan, että se olisi hieman parempi vaihtoehto meille ja F sopeutuisi hieman nopeammin uuteen hoitopaikkaan, kun on paljon vähemmän lapsia ja meteliä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti