Auton omistajan painajainen

 Mulle se sattuu ja tapahtuu noiden autojen kanssa sitten aina jotain. En voi edes käsittää enää, miten onnistun aina ostamaan autoista ne maanantaikappaleet. Olin pitkään ilman autoa, kun asuin Tampereella ja siellä pääsi hyvin kulkemaan julkisen liikenteen avulla, mutta takaisin muutettuani Raumalle päätin kuitenkin ostaa oman auton helpottaakseni liikkumista ja ostin silloin hetken mielijohteesta Mazdan.

 Auto toimi aluksi hyvin ja ilman ongelmia, kunnes kerralla pamahti ihme vikoja mitä kukaan ei osannut edes selvittää, mistä oireilut johtuivat. Silloin jo mielessäni toivoin, että pääsisinpä autosta eroon, jotta voisin ostaa uuden toimivan auton. Viat kuitenkin lopulta selvisi ja tein autoon kalliit huollot ja remontit ja pidin siitä hyvää huolta ja pääsin vihdoin nauttimaan toimivasta autosta, kunnes jotain tapahtui. 

04.11.2019 oli pimeä ja kylmä aamu, olin ajamassa yövuorosta kotiin, kunnes havahduin keskellä tietä hortoilevaan isoon peuraan ja samassa hetkessä tajusin sen juoksevan suoraan kohti autoani päin ja samalla silmän räpäyksellä se rysähti suoraan kylkeen. Olin tunteen ja pelon vallassa, kun ajoin tien sivuun, enkä osannut oikein tehdä mitään hetkeen, kukaan ei pysähtynyt tarkistamaan vointiani tai edes tarjoamaan apua sillä hetkellä. Keräsin itseni ja soitin hätänumeroon kertoakseni mitä oikein oli tapahtunut ja samalla, kun yritin kertoa tapahtuneesta purskahdin täyteen itkuun. Hätäkeskus rauhoitteli minua ja pyysi mennä tarkistamaan auton vauriot, kunnes huomasin ettei kuskin ovi edes auennut, ovi oli painautunut sisään ja ovi oli jäänyt jumiin. Siinä ei auttanut muu, kuin kiivetä hantin puolelta ulos tarkistamaan vauriot ja selvittämään voisiko autolla kuitenkin ajaa vielä kotiin asti. Tilanteen selvitessä sain kuitenkin kerättyäni itseni kasaan ja pääsin autolla ajamaan turvallisesti kotiin asti, vaikka matka tuntui loputtomalta. Myöhemmin selvisi, että vauriot oli niin suuret, että auto menisi lunastukseen ja joutuisin taas ostamaan uuden auton. Itselleni ei onneksi tapahtuneessa käynyt kuinkaan, vaikka pelon se ajamiseen hetkeksi jättikin, työmatkan ajaminen tuntui ihan hirveältä pitkän aikaa, ennen kuin pääsin peloista hellittämään ja työmatkan ajo alkoi tuntua taas ihan mukavalta.

Muutaman päivän päästä tapahtuneesta marssin päättäväisesti autokauppaan ostamaan auton ja löysin uuden auton itselleni, mukaani lähti silloin farmari Kia. Olin päättänyt, että "pientä" autoa en ostaisi, koska työmatkani taittuu isoa tietä kulkiessa ja matkan varrelta löytyy paljon eläimiä, kuten aikaisemmin jo todettiin. Taaskaan ei voinut toivoa muuta, kuin että auto toimisi ja vikoja ei ilmenisi ihan hetkeen. :D 

Vuosi vierähti kivasti ilman mitään ongelmia, kunnes koitti vuosi 2021.. Painajainen... Kesäkuussa alkoi sitten sattua ja tapahtua, olin ajamassa tallilta kotiin ja matkan aikana moottorin vikavalo alkoi vilkkumaan ja vauhti tyssäsi, kuin seinään. Taas tuli se tunne, että kuinka aina minulle voi käydä näin, ei siinä tilanteessa auttanut muu, kuin soittaa Falckin hinauspalveluun ja pyytä hinauttamaan auto korjaamolle. Vika selvisi onneksi nopeasti ja sain todella hyvää palvelua Rauman Käyttöautosta, jonne auto silloin hinautettiin. Auton sytytyspuola oli mennyt rikki ja vika saatiin nopeasti korjattua ja auto oli taas ajovalmiudessa. Mulle auto on, kuin lapsi ja siitä pidetään hyvää huolta ja huolletaan säännöllisesti merkkiliikkeessä, vaikka auto on kulutustavara ja osat kuluvat ja hajoavat, niin jotenkin on alkanut tuntumaan, että mun kohdalle ne suorastaan lahoaa käsiin aina. :D 

Oli mennyt muutama kuukausi korjauksesta ja olin ajamassa kiireellä töistä kotiin, jotta kerkeisin nukkumaan pienet päiväunet ennen uuden työvuoron alkua. Matkalla kuitenkin kävi taas niin, että samainen moottorin vikavalo alkoi vilkkumaan ja matka tyssäsi taas, kuin seinään. Olin niin vihainen ja kiukkuinen, etten tiennyt enää mitä olisin voinut sanoa siinä tilanteessa. Soitin jälleen kerran Falckin hinauspalveluun, että autoni saataisiin hinautettua korjaamolle ja vika korjattua, luojan kiitos kävi tuuri ja vika oli sama, kuin viimeksi, eli sytytyspuola oli mennyt rikki. Täytyy sanoa, että aivan loistavaa palvelua sekä hinauspalvelusta, että korjaamolta, homma sujui todella nopealla aikataululla ja erittäin hyvällä asiakaspalvelulla. Olen enemmän, kuin kiitollinen, että autoni on taas kunnossa. :D

 Eniten näissä tilanteissa, joita minulle on tienpäällä sattunut on harmittanut ihmisten välinpitämättömyys, ihmiset ei edes viitsi pysähtyä tarkistamaan tiensivussa olevaa autoa, jolla on hätävilkut päällä, että mitä on sattunut. Mikä ihmisiä vaivaa, onko se ihan sama mitä siellä on tapahtunut, kun ei pysähdytä vai miksi ajetaan vain ohi? Entä jos omalle kohdallesi sattuu tilanne ja joudut jäämään tiensivuun, miltä se silloin tuntuisi, kuin muut ajelisivat vain ohi, eikä välittäisi. Toinen ääripää tietenkin näissä myös on se, että kuvataan tapahtunutta ja vaarannetaan samalla muita liikenteessä kulkijoita omalla typerällä käytöksellä. Toivon syvästi kaikilta ihmisiltä välittämistä, pysähdy ja auta jos näet jonkun tarvitsevan apua! :) Välitetään toisista ja pidetään huolta. ❤

Kesäloma ohi - Loman huippuhetket

 BYE BYE LOMA.. :) Sinne meni neljän viikon kesäloma ihan hujauksessa. Mulla oli ensimmäistä kertaa elämässä neljän viikon kesäloma ja loma todella tuli tarpeeseen! 😃 Lomaan mahtui hyvin vaihtelevia ilmoja aina helteestä myrskyihin asti, mutta ei haitannut yhtään sillä nautin ihan joka minuutista täysillä mitä lomalla sain olla!! 

KOTIMAANMATKAILU UUTEENKAUPUNKIIN
Loman alussa päätin, että aioin nauttia joka hetkestä ja tehdä asioita, joita rakastan ja yksi niistä asioista on valokuvaaminen. Tein päiväreissun Uuteenkaupunkiin kuvailemaan ja ihastelemaan maisemia ja nauttimaan aurinkoisesta säästä. Matkalla kävin tutustumassa kirkkoihin ja kaupungin tarjontaan ja kotimatkalla pysähdyin vielä ihastelemaan Pyhämaan kaunista luontoa. Olen myös kirjoittanut oman postauksen tästä reissusta ja sen pääset lukemaan täältä!!

VIERAILU KANSAINVÄLISILLÄ SUURMARKKINOILLA

Kaupunkiimme saapui kansainväliset suurmarkkinat, joilla tuli kahtenakin päivänä käytyä ihastelemassa upeita taideteoksia ja nauttimassa markkinatunnelmista. Markkinoille oli runsaasti väkeä lähtenyt vaikka korona tilanne ei kaupungissamme ole kovinkaan hyvä tällä hetkellä, mutta oli ihana päästä itsekin vähän ihmisten ilmoille ihastelemaan mitä kaikkea markkinoilla oli tarjota. Markkinatunnelmaan pääset myös oman postauksen kautta ja sen pääset lukemaan täältä!!

IRTIOTTO ARJESTA PORVOON KAUNIISSA MAISEMISSA

Tätä reissua olin odottanut pitkään, että pääsen tutustumaan ihastuttavaan Porvoon Vanhaan kaupunkiin ja nyt se vihdoin toteutui! 😊 Kiva päästä vähän reissuun edes kotimaassa, kun ulkomaillekaan ei ole nyt hetkeen voinut lähteä. Tää oli ihan huippu kokemus päästä tutustumaan kaupunkiin ja kaikkeen mitä se meille tarjoaa. Käytiin tutustumassa mm. Brunbergin Tehtaanmyymälään, maisteltiin Vanhan Porvoon jäätelöä ja käytiin nauttimassa herkulliset ruoat Ravintola Seireenissä. Hieno reissu kokonaisuudessaan ja tähänkin reissuun pääset tutustumaan kokonaisuudessaan täältä!!

Loman aikana tapahtui paljon ihania asioita, joita jään innolla odottamaan ja katsomaan mitä tuleva syksy vielä tuokaan tullessa. Paljon on uusia kivoja asioita tulossa, joten kannattaa jäädä seuraamaan mitä seuraavaksi tapahtuu!! 😍 Loman kruunasi vielä upea auringonlasku ❤ Ihanaa alkavaa syksyä kaikille! 🍁🍂

Jotain muutosta tapahtuu!

 Toukokuussa 2020 innostuin kokeilemaan miten sitruunan siemenestä saa kasvatettua sitruunapuun, tiesin alussa jo projektin olevan pitkä ja melko kivinen tie kuljettavaksi, mutta päätin silti ryhtyä toimeen. Matkaa on taittunut nyt aloituksesta n. 15 kk ja tie tähän päivään on tosiaan ollut hyvinkin kivinen. :D 

Ensimmäisessä kuvassa 👆 istutuksesta on kulunut noin kuukausi, eli kauaa ei tarvinnut odotella lähteekö sieltä siemenestä taimi kasvamaan.

Seuraavat kuvaparit on otettu nyt keväällä 👇 ja kuvien välissä on aikaa kulunut noin kolme kuukautta. 

Sitruunat ovat saaneet olla nyt pääsääntöisesti ulkona koko kesän, lukuun ottamatta jotain suurempia myrskypäiviä, jolloin olen nostanut puut sisälle turvaan. Huomaa selvän eron kasvuun, kun on oikeanlainen multaseos, kastelu ja lannoitus kohdillaan, pienessäkin ajassa voi tapahtua ihmeitä! :) 

Jäädään odottelemaan mitä talvi tuo tullessaan, kun sitruunat joutuvat koko talveksi taas sisätiloihin odottamaan seuraavaa kesää ja ulkoiluhetkiä. :) 

Luottamus vaihtui pelkoon

Kuva: Suomen Ratsastajainliitto

Yleensä en tartu median uutisiin tai kommentoi niitä millään tavalla, mutta itse hevosharrastaja tämä uutisointi aiheesta kolahti suoraan sydämeen. Jos ihan suoraan sanotaan niin aivan järkyttävää touhua.. Ikävä kyllä tätä ei pystynyt edes katsomaan kunnolla, vaikka laji onkin mieluisa itselle, tällä kertaa toiminta oli vaan aivan järjetöntä. Esteratsastus on yksi viisiottelun laji olympialaisissa, jossa ratsastajalle arvotaan hevonen ja heillä on noin 20 minuuttia aikaa tutustua toisiinsa ja tällä tutustumisella tulisi rata suorittaa virheittä. Näin lyhyt tutustuminen vieraaseen hevoseen ennen suoritusta voi olla vaarallista ratsastajalle ratsastajalle sekä hevoselle, kyseessä on kuitenkin 120 cm korkuinen esterata. Videot ja kuvat puhuvat puolestaan tällä kertaa ja uutisointi on aiheesta käynyt kuumana hevosihmisten piireissä.

Keskustelu käy kuumana, kun Saksalainen ratsastaja riuhtoo kovakouraisesti ja lyö stressaantunutta hevosta raipalla, tämän kieltäydyttyä hyppäämästä esteitä ja suorittamasta rataa, ja mikä tekee tästä asiasta vielä järkyttävämmän on se, että valmentaja kannustaa lyömään hevosta kunnolla ja samalla hetkellä valmentaja itse lyö nyrkillä hevosta. 😱 Onneksi kyseinen valjentaja joutui vastuuseen ja sai odotetusti lähtöpassit olympiakisoista. Tämä ei missään tilanteessa ole mielestäni sallittua, että aletaan riuhtomaan ja lyömään hevosta väkivaltaisesti, jos se ei ole halukas työskentelemään kanssasi. Missä oli järki kyseissä tilanteessa??! Muitakin vastaavia tilanteita nähtiin lajissa, mutta tämä pomppasi uutisissa kyllä ihan kärkeen hetkessä ja aiheutti keskustelua ja huolta hevosten hyvinvoinnista.

 Olen itse nähnyt videon ratsastajan suorituksesta ja videolta näkee selvästi, että ratsastaja on hermostunut ja stressaantunut, kun hevonen ei toimi halutulla tavalla. Hevonen aistii ratsastajan pelon, jopa ratsastajan korkea pulssi voi saada hevosenkin pulssin kohoamaan. Video pisti todella miettimään, että onko se kultamitali nyt sitten tuon rääkkäyksen arvoista? eikö ratsastajalla ollut mitään tunteita hevosta kohtaan? miten joku ihminen voi sortua tuollaiseen käytökseen? Ja miksi kaikesta syytetään itsepäistä hevosta? Eikö ratsastaja ota mitään vastuuta omasta käytöksestä tässä tilanteessa ja katso peiliin ja mieti omia hevosmiestaitoja?? Jos hevosmiestaidot puuttuvat täysin on selvää ettei kannata lähteä kisaamaan vieraalla hevoselle arvokisoihin. Ratsastuksen pitäisi olla nautinto ei kärsimystä! Hevosen ja ratsastajan välillä pitäisi olla luottamus ja yhteys, jotta hevonen voidaan viedä uusiin ja vaikeisiin tilanteisiin, tässä sitä yhteyttä ei oltu saatu luotua, eikä ihme koska ei kukaan saa 20 minuutin aikana luotua hevoseen täyttä luottamusta vaan siihen vaaditaan useita vuosia, jotta se saadaan rakennettua!

  Se nyt on ihan selvää, että uutisointi aiheesta jatkuu pitkään ja toivon todella, että asia otetaan esille ja sääntöjä muutetaan tai laji poistetaan kokonaan ohjelmasta. Esteratsastus vieraalla hevosella ei mielestäni ole oikeudenmukainen laji ohjelmaan, koska luottamusta ei saada rakennettua niin nopeasti hevosen ja ratsastajan välillä ja taso on kuitenkin korkea.

Kuva: https://www.is.fi/olympialaiset/art-2000008178366.html

Ihastuttava Porvoo

Vihdoinkin mun haave toteutuu ja pääsen viikonloppu reissulle ihastuttavaan Porvooseen, olen puhunut tästä jo pitkään, että olisi ihana päästä käymään Porvoossa ja etenkin Porvoon vanhassa kaupungissa. Nyt tämä reissu vihdoin toteutui ja lähdettiin viikonlopun viettoon Porvooseen. Tälle reissulle haluttiin yhdistää merellä olemista kalastellen ja kaupungissa kiertelyä valokuvaten upeita maisemia ja molemmat saatiin toteutettua! :) Löydettiin Airbnb:n kautta paritalo Sipoon rannasta, josta matkaa kertyi Porvooseen vain puolisen tuntia autolla ajaen. "Mökillä" päästiin nauttimaan ihanasta merinäköalasta ja rauhallisesta sijainnista. 

Lauantai aamulla lähdettiin hyvissä ajoin liikenteeseen kohti Porvoota ja sen upeaa Vanhaa kaupunkia. Aamupäivä meni kierrellen katuja ja upeita ranta-aittoja joen varressa ja kuvattavaakin löytyi matkan varrelta paljon. Kaupungissa oli paljon värikkäitä puutaloja kapeiden mukulakivikatujen varrella ja ihmeteltävää löytyi paljon. En enää hetkeäkään ihmettele miksi juuri Porvoo on yksi Suomen valokuvatuimmista kansallismaisemista ja matkailijoiden kestosuosikki kohde. ❤ 

Tein matkaa varten pientä taustatutkimusta Porvoosta ja sen suosikki kohteista, joissa haluaisin ehdottomasti päästä käymään, tämä oli ehdottomasti hyvä idea ja helpotti matkaa kummasti, ettei tarvinnut paikanpäällä enää alkaa netistä etsimään tietoa kohteista. Harvoin nimittäin suunnittelen reissuja etukäteen ja teen tällaista taustatyötä mitä tälle reissulle olin tehnyt, useasti lähden vain reissuun ja katson mitä vastaan tulee.. :D  Listaltani löytyi niin nähtävää, kuin herkkusuulle herkuteltavakin kaupungista. Paikallisia herkkuja piti tietenkin päästä kokeilemaan, kun Porvooseen asti tultiin! :D 

Ehdoton suosikki kohde listalla, johon oli pakko päästä tutustumaan oli Brunberg makeistehdas. Brunberg on nimittäin suomen vanhin makeistehdas, joka on toiminut jo vuodesta 1871, uskomattoman pitkä tarina takana, huikeat 150 vuotta ja tähän tarinaan pääsi tutustumaan Porvoossa sijaitsevaan Brunbergin tehtaanmyymälään. Tehtaanmyymälä sijaitsi vain pienen ajomatkan päässä Porvoon Vanhasta kaupungissa, jossa sijaitsi pienempi myymälä herkullisille Brunbergin tuotteille. Kävimme molemmissa myymälöissä tutustumassa reissulla ja oli kyllä mieletöntä nähdä miten näin pitkä tarina on saanut aikaiseksi näin ihanat ja herkulliset tuotteet. Ehdottomasti kannattaa käydä tutustumassa molempiin myymälöihin ja haalia omat herkut mukaan! :) 

              

Kiertelyn ohessa kahvihammasta alkoi kolottamaan ja oli aika testata Porvoon Paahtimo Bar & Cafe:a, joka sijaitsee upealla paikalla joen varressa vanhassa tiilimakasiinissa.  Porvoon Paahtimosta löytyy oman paahtimon paahtamista kahveista valmistettuja kahveja ja kahvijuomia, sekä virvokkeita A-oikeuksin varustetussa baarissa isot valikoimat. Kahvia pääsi nauttimaan terassille tai proomuun, josta avautuivat upeat maisemat joelle. Kahvi oli hieman hintavampaa tavalliseen huoltoasema kahviin verrattuna, mutta maku oli niin hyvä ja maisemat kohdillaan, ettei haitannut yhtään maksaa kahvista vähän extraa. :D 

Matka jatkui syvemmälle vanhaa kaupunkia ja Porvoon Tuomiokirkkoa, josta kiipesimme vielä keskustan vilinän yläpuolelle Ison Linnamäen huipulle. Iso Linnamäki kohoaa 30 metrin korkeuteen harjulle, jossa sijaitsee Suomen parhaiten säilynyt muinaislinnoitus. Matka harjulle oli pitkä ja raskas käveltävä tällä helteellä ja ehkä myös pieni pettymys... Upeat maisemat sieltä oli, mutta jotain siitä puuttui, odotin ehkä näkeväni jonkun linnoituksen tai jotain, mutta vastassa olikin vain metsää ja vallihautoja.. :D No tuli tämäkin nyt nähtyä kuitenkin tällä reissulla ja todettua, ettei toistamiseen kannata kiivetä ylös asti. :D 

Aamupäivä oli mennyt todella nopeasti kierrellen katuja ja tutustuen kaupunkiin ja oli aika suunnata seuraavaan kohteeseen. Matka jatkui Haikon Kartanolle, joka sijaitsee vain noin seitsemän kilometrin päässä Porvoon keskustasta. Olen nähnyt paljon mainoksia ja kuvia paikasta ja niiden perusteella halusin itsekin päästä käymään kyseisessä paikassa. Haikon Kartano on kartanohotelli, jossa on 24 huonetta, joista avautuu upeat maisemat merenrantapuistoon, eikä ne huoneet siihen lopu vaan lisää huoneita löytyy päärakennuksen välittömästä läheisyydestä, jossa toimii kylpylähotelli ja konferenssikeskus. Alueella sijaitsee myös erillinen juhlatila Villa Haikko, jossa pääset viettämään juhlia upeissa maisemissa, josta tulikin mieleen.. totesin heti, kun tämän upean rakennuksen näin, että vitsi miten ihana täällä olisi järjestää häät.. :D Aina voi haaveilla kaikesta! ❤  Nämä upeat ja ylelliset maisemat veti kyllä aika sanattomaksi, kaunis ja tunnelmallinen paikka kerrassaan. 

Oli aika suunnata syömään ja olinkin katsonut jo valmiiksi ravintolan, jonne voisimme mennä. Vaihtoehtoja oli muutamiakin mitä voisimme testata, mutta tämä lause vei ehkä voiton loppupeleissä ravintolan valinnoissa.. "Haluamme pitää traditioista kiinni ja tarjota kaupungin suurimpia annoksia kohtuuhintaan" Kuulostaa hyvältä vai mitä?! :D Tämän perusteella valitsin Ravintola Seireenin, jota lähdimme testaamaan ja voin todeta jo heti tähän alkuun, että oli ihan super hyvä ruoka ja sitä todellakin oli riittävästi. :D Olen aina sanonut, että kun mennään ravintolaan syömään sitä ruokaa täytyy olla sen verran, että siitä oikeasti lähtee nälkä, en ihan hirveästi arvosta mitään fine dining juttuja, vaikka varmasti ihan ovat arvoisiaan nekin. :D 

Ravintola Seireeni on yksi Porvoon vanhimmista ravintoloista ja sijaitsee aivan keskustan kupeessa, paikka oli hyvin tunnelmallinen ja viihtyisä. Söin listalta Pippuripossua ja annos oli todella herkullinen ja ennen kaikkea täyttävä annos, tämä oli nyt se kunnon annos, josta ei todellakaan jäänyt nälkä. :D Paikka saa täyden kympin arvosanaksi, eli lämpimät suosittelut jos eksyt Porvooseen niin kannattaa kokeilla! :) 

Ruokailun jälkeen olo oli todella kylläinen ja jaloissakin alkoi jo tuntumaan pitkän päivän kävelyt, joten päätimme hypätä autoon ja lähteä autolla kiertelemään Porvoota. Maakuntamatkailua parhaimmillaan, kaupunki on täysin vieras, joten oikeaa suuntaa, eikä päämäärää ollut. Huomasimme kuitenkin hetken päästä ajettuamme, että Porvoossa sijaitsee pieni saari nimeltä Kråkö, jonka pystymme auton kanssa kiertämään ympäri, niinpä suuntasimme sinne. :)

Aikamme kierrettyä kaupunkia autolla oli aika mennä vielä testaamaan viimeistä listalla olevaa paikkaa ja herkuttelemaan jälkiruoka paikalliselle jäätelökioskille. Vanhan Porvoon jäätelötehtaan tarina on alkanut vuonna 2017, kun jäätelökoneesta valmistui ensimmäinen erä herkullista jäätelöä. Vanhaan Porvoon jäätelöjä pääset maistelemaan pitkin kaupunkia, sillä iloiset jäätelölähetit tuovat jäätelön luoksesi jäätelöpyörällä. Herkullisia jäätelöitä pääset maistelemaan myös kioskeilta, joita on ripoteltu pitkin Porvoon katuja. Valikoimaa löytyi kivasti kioskeilta ja päätinkin tällä kertaa testata appelsiinisorbettia ja vitsi miten taivaallista se oli! ❤❤ Suussa sulava, hedelmäinen ja raikas maku veivät kielen mennessään! :) 

Porvoo oli kyllä ehdottomasti kokemisen arvoinen kaupunki ja nyt näin jälkeenpäin voisin sanoa, että menisin kyllä uudelleenkin käymään! ❤❤ 
Vielä muutama kuva reissun varrelta 👇😎