Näytetään tekstit, joissa on tunniste THOUGHTS. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste THOUGHTS. Näytä kaikki tekstit

25.3.2024

Varhaiskasvatuksen aloitus jännittää




"On tärkeää, että varsinkin alussa päiväkodin ja vanhempien välillä on paljon vuorovaikutusta"


Varhaiskasvatuksen aloitus herättää paljon erinäisiä tunteita ja mietteitä. Itkettää, jännittää, naurattaa, surettaa, mietityttää ja samalla tuntuu niin haikealta, kun meidän esikoinen aloittaa päivähoidon. Omat tunteet heittelevät laidasta laitaan tällä hetkellä asian suhteen ja jännitystä lisää varmasti vielä se, että emme saaneet lapselle toivomaamme hoitopaikkaa, vaan joudumme turvautumaan ensin väliaikaiseen hoitoon ja vasta elokuussa pääsemme vaihtamaan pysyvään hoitopaikkaan. 

Keskustelua on herättänyt paljon aihe lapsen hoitoon viemisestä, vaikka vanhempi/vanhemmat olisivatkin kotona, kun hoitopaikkoja on kuitenkin liian vähän tarjolla tällä hetkellä monessakin kaupungissa. Asia tietysti mietityttää itseänikin, mutta ajattelen sen kuitenkin niin, että jokaisella lapsella on oikeus varhaiskasvatukseen, olivat vanhemmat sitten töissä tai kotona. Jokainen vanhempi tekee itse kuitenkin päätöksen siitä, onko lapsi hoidossa vai ei. 

Meille on Huhtikuussa syntymässä toinen lapsi ja syy miksi haluan, että esikoinen aloittaa nyt hoidon, on, että lapsi pääsee leikkimään oman ikäisten lasten kanssa, saa erilaista sosiaalista elämää, kun mitä kanssani kotona ollessa, tottuu myös muiden ihmisten seuraan ja antaa yksinkertaisesti myös minulle vapauden levätä välillä odotuksen viime metreillä. 

Päiväkodin alkaessa, aloitamme hoidon muutamalla päivällä viikossa, jotta lapsi saa rauhassa totutella uuteen arkeen ja sopeutua uusiin ihmisiin. Suureksi onnekseni olen itse kotona, joten hoitopäivän pituutta ei tarvitse heti myöskään venyttää kahdeksaan tuntiin, vaan voidaan aloittaa hoitopäivätkin lyhyemmillä päivillä kaikessa rauhassa lapsen tarpeet huomioiden. Minulle on kuitenkin ensisijaisen tärkeää lapsen hyvinvointi ja haluankin, että lapsen on kiva mennä hoitoon ja hän viihtyy siellä hyvin, vaikka varmasti lapsi tulee ikävöimään myös vanhempiaan hoidossa ollessa, mikä on ihan normaalia. Äitinä tulee jännitettyä kaikkia uusia asioita, vaikka todellisuudessa suurin osa jännityksestä on aivan turhaa ja lapsi viihtyy varmasti oikein hyvin muiden lasten kanssa, kun pääsee leikkimään ja touhottamaan.

On paljon myös käytännön asioita, mitkä uuden arjen aloituksessa jännittävät, kuten uudenlainen ajanhallinta, sairastelut, päiväkodista kotiin kulkeutuvat taudit ja niistä aiheutuvat taistelutoimet, sekä ennen kaikkea se, että osaanko huolehtia lapselle oikeanlaiset varusteet mukaan päiväkotiin. Onneksi aina voi turvautua päiväkodin henkilökuntaan, jotka varmasti auttavat ja huolehtivat, että me vanhemmat tuomme oikeanlaiset varusteet lapsille hoitoon. Ensimmäiset kuukaudet menevätkin uuden opetteluun ja virheitäkin varmasti tullaan tekemään, mutta onneksi niistä voidaan oppia ja pikkuhiljaa meistäkin tulee konkareita näiden hoito asioiden suhteen.

"Päivähoidon aloitus sujuu hyvin jos pohjatyö tehdään kunnolla"

31.12.2023

Vuosikooste 2023



VUOSIKOOSTE 2023


On jälleen aika kirjoittaa vuosikooste kuluneesta vuodesta 2023. Pieni katsaus vuoden iloisiin tapahtumiin, kuin myös vähemmän iloisiin tapahtumiin. Vuoteen on mahtunut taas paljon kaikenlaista tapahtumaa ja tämä vuosi on ollut siinä mielessä hyvin erilainen, sillä meille syntyi esikoispoika maaliskuussa 💙



TAMMIKUU: 

Käytiin katsomassa upea Lumen valotaidetapahtuma, joka on järjestetty Raumalla jo useamman vuoden ajan. Tein viimeiset työvuorot myös tammikuussa, ennen kuin jäin vapaille odottamaan pienokaisen syntymää ja tuli muuten pakattua sairaalakassinkin valmiiksi jo, vaikka laskettu aika oli vasta maaliskuussa 🙊


HELMIKUU:

Helmikuu meni lähinnä enää odotteluun ja odotteluun.. Olin jo hyvin valmis lähtemään synnyttämään, maha oli kasvanut niin isoksi, etten kyennyt tekemään juuri mitään enää siinä kohtaa, paitsi virkkaamaan ja virkkaus töitä valmistuikin aika tavalla silloin 😍



MAALISKUU: 

13.03.2023 syntyi meidän esikoispoika 💙🍼 Maaliskuu menikin  ihmetellessä pienen pojan tuhinaa ja ihastellessa pientä nyyttiä 💙 Koettiin myös suuri suru juuri, ennen laskettua aikaa, sillä rakas pappani kuoli yllättäen ja hänen hautajaisia vietettiin maaliskuun lopussa, pojan ollessa vajaa kahden viikon ikäinen 😓 Tuntui tosi kurjalta, kun mummuni kuoli raskausaikana ja sitten vielä pappa, eikä kumpikaan ehtinyt näkemään esikoistani 😪😪


HUHTIKUU:

Huhtikuussa päästiin jo ulkoilemaan keväiseen säähän pienen nyytin kanssa ja suunniteltiin tulevia ristiäisiä pojalle! 😎


TOUKOKUU: 

Kauan odotettu hetki ja poika sai nimen, kun juhlittiin hänen ensimmäistä juhlaa! 💙Paikalle oli saapunut iso joukko sukulaisia katsomaan meidän pientä tuhisijaa, joka nukkui koko toimituksen ajan. Toukokuussa vietettiin ensimmäisen kerran lapsen syntymän jälkeen myös parisuhdeaikaa ja käytiin elokuvissa, kun poika oli hoidossa 😊 Parisuhdeaika on myös tärkeä muistaa lapsiperheen arjessa! 💛


KESÄKUU: 

Ensimmäistä kertaa olin erossa pidemmän aikaa pojasta, kun menin kesäkuussa jo takaisin töihin, tosin vaan pieneksi pätkäksi, mutta oli tosi outoa, kun poika oli vasta vajaa 3kk ikäinen 😮 Toisaalta teki myös hyvää itselle päästä hetkeksi pois vauvakuplasta ja saada aikuisten ihmisten seuraa, jotta taas vauva-arki tuntuu kevyeltä ja helpolta, kun jää kotiin hoitamaan lasta. Juhlittiin myös juhannus vähän rauhallisemmissa merkeissä, kun normaalisti 😊 Käytiin mökkeilemässä, saunomassa ja uimassa ja saatiin nauttia upeasta kesäisestä säästä koko perheen kesken! 😍


HEINÄKUU:

Otettiin pieni irtiotto arjesta ja lähdettiin risteilylle 🚢 Lähdettiin ihan arkena tällä kertaa reissuun, koska meillä oli lapsi mukana ja olikin mukavan rauhallista laivalla ja sai nauttia herkullisen hyvää aamiaista pitkän kaavan mukaan 🍹


ELOKUU:

Nautittiin kesästä ja käytiin vauva treffeillä ja tapaamassa muita vanhempia 😎 Varattiin muuten meidän ensimmäinen kesälomareissu ulkomaille pienen kanssa 💙Ja ehkä isoin uutinen.... tein positiivisen raskaustestin, eli meille syntyy huhtikuussa 2024 toinen pienokainen 💙💙


SYYSKUU:

Perus vauva-arkea, käytiin vauva tapahtumissa ja hengailtiin kotona. Mulla oli myös elämäni ensimmäinen kirpputori loosi varattuna ja se olikin niin iso hitti, että päätin kokeilla myös uudestaan kirpputorilla myymistä.


LOKAKUU:

Lokakuu menikin taas työnmerkeissä ja paljon muuta ihmeellistä ei tullut tehtyä. Siskon Babyshowereita piti juhlia, mutta hän päättikin synnyttää etuajassa ja juhlia juhlittiin vasta marraskuussa, kun pieni poika oli jo syntynyt. 💙


MARRASKUU: 

Ja marraskuu oli myös työntäyteinen, mutta onneksi aikaa jäi myös muuhunkin. Meinasin jo ihan unohtaa, että täytin muuten 30v. 🌹 Juhlia en tosin pitänyt 😜 siinä oli vähän kaikenlaista muuta mietittävää samalla, esim. meidän muutto, joka suoritettiin myös marraskuussa ja sain siinä sitten muuton kylkiäisinä koronan ja sairasteltiin oikein kunnolla, mutta selvittiin siitäkin!


JOULUKUU:

Tavaroiden purkua, kämpän sisustamista, siivoamista, sairastelua, joululahjashoppailua... Huhhuh on ollut aikamoinen kuukausi takana. Pojan ensimmäinen Joulu 😍💙vaikka eihän hän nyt mitään vielä joulusta ymmärrä, mutta saatiin nauttia yhdessäolosta ja avata lahjoja! 😍




Listaan vielä alle vuoden kolme luetuinta blogitekstiä, isoja eroja löytyi tänä vuonna paljon kirjoitusten välillä ja selvästi teitä on eniten kiinnostanut vauva-arjen jutut ja siihen liittyvät kirjoitukset ja vuoden luetuin kirjoitus oli Hutiostot vastasyntyneelle! 😍


Vuoden luetuimmat postaukset TOP 3.




Iso kiitos kaikille lukijoille vuodesta 2023, nähdään myös ensi vuonna!! 😍💛

14.12.2023

10 yötä Jouluun

 Joulun odotus on alkanut ja koti alkaa saamaan ylleen Jouluisen tunnelman! 🎄🎅

Meillä on jo monena vuonna ollut joulukuusi ja tänäkin vuonna se saatiin koristeltua Itsenäisyyspäivänä, tästäkin alkaa selvästi tulla perinne, että kuusi laitetaan Itsenäisyyspäivänä ja koti valmistellaan Jouluun😍 Varsinaista joulusiivousta ei tänä vuonna tarvinnutkaan tehdä, koska muuton yhteydessä tuli sen verran hyvät siivoukset tehtyä, että se meni nyt joulusiivouksesta oikein näppärästi. 

Koira on jo tottunut joulukuuseen ja antaa kuusen olla rauhassa, mutta nyt jännitettiinkin, miten meidän 9kk ikäinen poika tuumailee joulukuusesta. Hyvin maltillisesti ja varovaisesti hän on käynyt koskettamassa kuusen alaosassa olevia palloja ja lattialla olevia tonttuja, mutta sen enempää hän ei ole kuuseen koskenut ainakaan vielä! Mikä helpotus, ei tarvitse koko ajan olla kieltämässä ja vahtimassa, milloin on mitkäkin pallot ja nauhat pisin asuntoa 😅

Vuosi vuodelta odotan enemmän ja enemmän Joulua ja musta alkaa kuoriutumaan oikein kunnon Joulu ihminen, tykkään laittaa nykyään enemmän koristeita ja joulutonttuja pitää, joka vuosi ostaa muutama lisää! 😅 Tänä vuonna taisin ostaa peräti kuusi uutta tonttua 🙊😍 Hups! No ei niitä onneksi kukaan laske, montako niitä löytyy kodista tuomassa jouluiloa 🎄

Meillä vietetään Joulu tänä vuonna ihan omalla porukalla kotona nauttien jouluherkuista ja kiireettömyydestä 🧡 Ulkoillaan koko perhe ja käydään viemässä haudalle kynttilät isovanhemmille 🕯💛


Rauhallista Joulun aikaa jokaiselle! 🎄💛💛💛💛


19.11.2023

Vauva-arjen kuulumiset muuton keskeltä


 Terveiset täältä vauva-arjen ja muuton keskeltä! 🌞


Kirjoittaminen on jäänyt nyt vähän vähemmälle kiireiden vuoksi, mutta kyllä täältä taas alkaa postauksia tulemaan, kunhan saadaan muutto suoritettua ja arki tasaantuu vähäsen! 😊

Arki on ollut todella hektistä oikeastaan koko sen ajan, kun olen nyt ollut töissä, päivät menevät vauhdikkaasti ja tuntuu, ettei aikaa jää mihinkään omaan tällä hetkellä. Toisaalta olen kiitollinen myös siitä, että löydettiin vihdoin meille uusi koti ja päästään viikon päästä vihdoin muuttamaan ja saadaan vielä Jouluksi koti laitettua malliin asuttava, mietitään niitä uusia huonekaluja ja muita ostoksia Joulun jälkeen paremmalla ajalla! 😍 Muuttaminen on kyllä niin raskasta puuhaa ja nyt kuvioissa on vielä pieni lapsi, mikä tietysti tuo omat haasteet pakkaamiseen ja muuttamiseen, kun joudut vahtimaan toista ja kieltämään asioita, mitä hän ei vielä ymmärrä edes! 😂 Kohta se on onneksi OHI! Muuton jälkeen saan levätä hetken ja kerätä voimia tuleviin koitoksiin, työrupeamakin loppuu marraskuun lopussa, joten lepääminen todellakin on mahdollista! 💛 Ensivuonna onkin luvassa taas kaikkea kivaa, mutta palataan niihin myöhemmin vielä! 💛

Koti alkaa muistuttamaan pahvilaatikoiden peittämään sekasortoa tällä hetkellä, mutta sallittakoon se hetken aikaa, sillä etukäteen pakattuna, muutto on paljon helpompaa suorittaa. Pidän meillä huolen siitä, että kaikki tavarat on pakattuna ennen muuttoa, niin miehet saavat keskittyä tavaroiden kantamiseen muuttopäivänä ja itse olen vastaanottamassa ja purkamassa tavarakuormaa uudessa osoitteessa! 😁 

Vauva-arki on mennyt, kuin siivillä ja poika täytti just 8kk 😢💙 Meidän pienestä vauvasta on kasvanut jo iso poika 💙Aika on mennyt ihan hirveän nopeasti, etten edes pysty käsittämään tätä, välillä on sellainen olo et just oltiin synnärillä ja vauva oli vielä niin pieni! Nyt meidän isopieni mies ryömii menemään ympäri kämppää ja kaikki on niin jännää ja kiinnostavaa, koiran lelut on osoittautunut yllättävän kiinnostaviksi ja mun aamutohvelit 😍😍 Usein myös löydetään tie keittiöön koiran vesikulholle ja mikäs sen mukavampaa, kun pienet vesileikit keittiön lattialla 😂Näen mielessäni jo sen hetken, kun tavarat on hukassa, kun poika kuskailee niitä "piiloonsa" 🙈🙊 Mut eihän toiselle edes voi olla vihainen, vaikka hermot on välillä vähän koetuksella ihan jokaisella 🙊

Täällä jatketaan pahvilaatikko elämää vielä viikon verran ja jäädään odottelemaan Joulua! 💛💛

21.10.2023

Vauvojen värikylpy


Vauvojen värikylpy, mitä se oikein on?!


Värikylpy on leikkimistä väreillä, muodoilla ja erilaisilla materiaaleilla. Värikylvyssä vauva saa nauttia kaikilla asteillaan erilaisista väreistä ja materiaaleista. Mukavaa kiireetöntä yhdessäoloa ja vuorovaikutusta muiden vanhempien ja vauvojen kanssa. Värikylvyssä vauva saa työskennellä rennosti ja avoimin mielin omaan tahtiin.

Ollaan nyt käyty muutaman kerran seurakunnan järjestämässä värikylvyssä, missä viritellään tunnelmaan musiikkia kuunnellen ja tutustuen värillisiin kankaisiin. Päivän tunnelmaan päästään aina virittäytymään raamatunkertomuksen mukaan. Vaikka puhutaankin kristillisestä värikylvystä, niin ei se pelkästään ole mitään kirkollista toimintaa, vaan rennoin ja avoimin mielen väreillä leikkimistä. 

Ensimmäisen kerran, kun kuulin värikylvystä olin heti ihan tohkeissani ja päätin silloin jo, että tänne me mennään, että nyt on hauska juttu! Värikylpyyn piti varata paikka ja olinkin laittanut kalenteriin ylös valmiiksi hälytyksen, että muistan paikan meille varata! 💛


Miten meidän värikylvyt ovat oikein menneet?


Käytiin pojan kanssa 4 kertaa värikylvyssä ja näiden kertojen jälkeen voidaan todeta, ettei ollut yhtään meidän juttu 😁 Poika oli kiinnostunut kaikesta muusta enemmän, kuin itse värikylvystä! 😁 No ei se tietenkään kaikkien juttu ole, mutta näemmä ei sopinut meille yhtään. Värikylvyn alussa leikkihetket oli kivoja, mutta heti kun piti alkaa maalailemaan ja värit tuli eteen, niin huutohan siitä alkoi. Viimeiset kerrat meillä meni niin, ettei väreihin edes kostettu vaan istuskeltiin sylissä ja leikittiin omilla leluilla. Värikylpy oli ilman muuta hauska kokemus ja veikkaan, että oltaisiin voitu saada enemmän tästä irti, jos poika olisi ollut hieman vanhempi, nyt hänellä oli kuitenkin ikää 6kk, kun värikylpy aloitettiin. 


 
 

Menkää ihmeessä kokeilemaan vauvojen värikylpyä, mutta suosittelen lämpimästi vasta siinä vaiheessa, kun lapsesi jaksaa olla pidempiä aikoja mahallaan, niin hän saa enemmän irti värikylvystä! 💛💜

8.8.2021

Luottamus vaihtui pelkoon

Kuva: Suomen Ratsastajainliitto

Yleensä en tartu median uutisiin tai kommentoi niitä millään tavalla, mutta itse hevosharrastaja tämä uutisointi aiheesta kolahti suoraan sydämeen. Jos ihan suoraan sanotaan niin aivan järkyttävää touhua.. Ikävä kyllä tätä ei pystynyt edes katsomaan kunnolla, vaikka laji onkin mieluisa itselle, tällä kertaa toiminta oli vaan aivan järjetöntä. Esteratsastus on yksi viisiottelun laji olympialaisissa, jossa ratsastajalle arvotaan hevonen ja heillä on noin 20 minuuttia aikaa tutustua toisiinsa ja tällä tutustumisella tulisi rata suorittaa virheittä. Näin lyhyt tutustuminen vieraaseen hevoseen ennen suoritusta voi olla vaarallista ratsastajalle ratsastajalle sekä hevoselle, kyseessä on kuitenkin 120 cm korkuinen esterata. Videot ja kuvat puhuvat puolestaan tällä kertaa ja uutisointi on aiheesta käynyt kuumana hevosihmisten piireissä.


Keskustelu käy kuumana, kun Saksalainen ratsastaja riuhtoo kovakouraisesti ja lyö stressaantunutta hevosta raipalla, tämän kieltäydyttyä hyppäämästä esteitä ja suorittamasta rataa, ja mikä tekee tästä asiasta vielä järkyttävämmän on se, että valmentaja kannustaa lyömään hevosta kunnolla ja samalla hetkellä valmentaja itse lyö nyrkillä hevosta. 😱 Onneksi kyseinen valjentaja joutui vastuuseen ja sai odotetusti lähtöpassit olympiakisoista. Tämä ei missään tilanteessa ole mielestäni sallittua, että aletaan riuhtomaan ja lyömään hevosta väkivaltaisesti, jos se ei ole halukas työskentelemään kanssasi. Missä oli järki kyseissä tilanteessa??! Muitakin vastaavia tilanteita nähtiin lajissa, mutta tämä pomppasi uutisissa kyllä ihan kärkeen hetkessä ja aiheutti keskustelua ja huolta hevosten hyvinvoinnista.


 Olen itse nähnyt videon ratsastajan suorituksesta ja videolta näkee selvästi, että ratsastaja on hermostunut ja stressaantunut, kun hevonen ei toimi halutulla tavalla. Hevonen aistii ratsastajan pelon, jopa ratsastajan korkea pulssi voi saada hevosenkin pulssin kohoamaan. Video pisti todella miettimään, että onko se kultamitali nyt sitten tuon rääkkäyksen arvoista? eikö ratsastajalla ollut mitään tunteita hevosta kohtaan? miten joku ihminen voi sortua tuollaiseen käytökseen? Ja miksi kaikesta syytetään itsepäistä hevosta? Eikö ratsastaja ota mitään vastuuta omasta käytöksestä tässä tilanteessa ja katso peiliin ja mieti omia hevosmiestaitoja?? Jos hevosmiestaidot puuttuvat täysin on selvää ettei kannata lähteä kisaamaan vieraalla hevoselle arvokisoihin. Ratsastuksen pitäisi olla nautinto ei kärsimystä! Hevosen ja ratsastajan välillä pitäisi olla luottamus ja yhteys, jotta hevonen voidaan viedä uusiin ja vaikeisiin tilanteisiin, tässä sitä yhteyttä ei oltu saatu luotua, eikä ihme koska ei kukaan saa 20 minuutin aikana luotua hevoseen täyttä luottamusta vaan siihen vaaditaan useita vuosia, jotta se saadaan rakennettua!


  Se nyt on ihan selvää, että uutisointi aiheesta jatkuu pitkään ja toivon todella, että asia otetaan esille ja sääntöjä muutetaan tai laji poistetaan kokonaan ohjelmasta. Esteratsastus vieraalla hevosella ei mielestäni ole oikeudenmukainen laji ohjelmaan, koska luottamusta ei saada rakennettua niin nopeasti hevosen ja ratsastajan välillä ja taso on kuitenkin korkea.



Kuva: https://www.is.fi/olympialaiset/art-2000008178366.html







29.7.2021

Missä menee terveen ja epäterveen itsekkyyden raja?


 Mietin usein, miksi käytämme niin paljon aikaa ihmisiin, jotka eivät oikeasti edes ansaitse aikaamme?  tai miksi tuhlata omaa energiaa asioihin, jotka eivät ole panoksemme arvoisia?

Jos ihminen on välinpitämätön sinua kohtaan, hän ei missään nimessä ole silloin arvoisesi ihminen, eikä ansaitse silloin myös seuraasi. Ihminen löytää aina aikaa tärkeille asioille ja toisille ihmisille jos sitä oikeasti haluamme, mutta jos sitä aikaa ei tunnu löytyvän juuri sinulle niin todennäköisesti et ole kovin tärkeä ihminen sille toiselle. Karulta, kun se kuulostaakin niin valitettavasti näin ne asiat monesti vaan menevät... 


Kuva: Hidastaelämää.fi @hidasta

Monesti huomaamme tuhlaavamme aikaamme ihmisiin, joille emme oikeasti ole edes tärkeitä. Miksi kuluttaa omaa aikaa ja energiaa toiseen jos häntä ei kerran yhtään kiinnosta? Miksi haluaisimme ihmisen elämään, joka ei kuule eikä näe sinua? tai ihmisen, joka ei välitä sinusta? Miksi antaa itsestämme paljon sellaisille ihmisille, jotka eivät anna sinulle takaisin mitään? Miksi yritämme aina uudestaan ja uudestaan, koska tiedämme pettyvämme kuitenkin joka kerta? 

Minkä takia haluamme väkisin yrittää tulla hyväksytyksi sellaisten ihmisten silmissä, joiden hyväksyntää emme oikeasti tarvitse tai sillä ei ole mitään merkitystä elämässämme? Miksi tuhlata oikeasti omaa kallista energiaa tällaisiin ihmisiin?!


On tärkeää muistaa ajatella itseään ja omia mieltymyksiä elämän suhteen, ei kannata jäädä roikkumaan ihmiseen, joka ei oikeasti välitä tai edes ansaitse aikaasi, unohda sellaiset ihmiset ja sulje heidät ulkopuolelle ja elä omaa elämääsi! ❤



Jokainen meistä tarvitsee itsekkyyttä, mutta täytyy muistaa terveen ja epäterveen itsekkyyden raja. Ilman tervettä itsekkyyttä saatamme ajelehtia vain muiden hallittavana, emmekä kykene tekemään omia ja itselle sopivia valintoja. Itsekkyydessä on myös ne huonotkin puolet, joita emme helposti havaitse itse. Liiallinen itsekkyys nimittäin kaventaa helposti omaa elämää, sillä jos tuijotat pelkästään omaa napaa, saatat ajaa ihmiset pois ympäriltäsi paljon helpommin.


Missä menee terveen ja epäterveen itsekkyyden raja? 


Itsekkyys on epätervettä silloin, kun siitä koituu harmia ja vahinkoa muille, itsekäs ihminen ei välitä muista vaan ajattelee helposti vain itseään. Terveesti itsekäs ihminen taas ottaa muut huomioon ja pitää itseään tasavertaisena muiden kanssa ja huolehtii omasta yksilöllisyydestään. Tuntuu ettemme osaa erottaa näitä kahta asiaa toisistaan tai ajatella ylipäätänsä sitä, että ihminen voi myös olla terveellä tavalla itsekäs.


Itse olen oppinut sen, etten tuhlaa enää aikaani sellaisiin ihmisiin, jotka eivät ole arvoisiani. Jos joku ei vastaa viesteihini tai löydä aikaa minulle niin silloin he eivät myöskään ole ansainneet aikaani. Turhaa tuhlata omaa energiaa yrittämällä olla jonkun ystävä, joka ei loppupeleissä kuitenkaan arvosta minua ystävänä. 

Haluan vaalia minulle tärkeitä asioita raivaamalla aikaa niille ja haluan olla terveesti itsekäs ihminen, jotta minun olisi hyvä olla, en missään nimessä halua olla kuitenkaan välinpitämätön muita ihmisiä kohtaan, jotka ovat minulle tärkeitä. Jos haluan tehdä jotain itselle tärkeää, niin silloin myös järjestän asiani niin, että se onnistuu. Olen yrittänyt joskus elää myös niin, että miellytän muita ihmisiä saamalla hyväksyntää tai huomiota ja voin kertoa heti, ettei kannata edes harkita asiaa uudestaan... Se ei ole oikea keino saada hyväksyntää tai ystäviä elämään! 


Pientä pohdiskelua tähän sateiseen päivään! 😏