Ajatuksia hoitopaikasta

 Kirjoitin viime postauksessa ajatuksiani perhepäivähoidon ja päiväkodin valitsemisesta..

Asiaa on taas pohdittu uudelleen ja päädytty hakemaan lapselle päiväkoti paikkaa. Tiedän, ettei varmasti ole hyvä lasta koko ajan siirrellä paikasta toiseen, mutta ei tämä näinkään voi jatkua, että jatkuvasti saa miettiä, miten lapsi pärjää hoidossa. Tuntuu etten saa hoitopaikasta tarpeeksi tietoa, miten lapsella on päivä mennyt?! Itseäni ainakin kovasti kiinnostaa tietää mitä lapsi on hoidossa päivän aikana tehnyt, onko hän syönyt ja nukkunut hyvin.

Päiväkotipaikan hakuun vaikutti vahvasti se, että halusimme lapselle myös oman ikäiset leikkikaverit💙 Samalla tehtiin meidän kuopukselle päiväkoti hakemus samaan paikkaan, johon haimme esikoiselle nyt hoitopaikkaa! Saamme molemmat lapset sitten samaan paikkaan hoitoon, kun sen aika koittaa.  Olen kiitollinen ja helpottunut päätöksestämme, tämä on varmasti nyt oikea ratkaisu ja ajan kanssa esikoinen tottuu isompaan ryhmään ja saa oman ikäiset kaverit päiväkodista. 

Hakemuksen jättämisestä meni noin viikko ja saimme päätöksen ja tiedon vapautuneesta paikasta pienten ryhmässä! Vitsi, miten helpottunut olin uutisesta ja miten nopeasti paikka lopulta meille vapautui toivomastamme päiväkodista. Käytiin eilen jo tutustumassa tulevaan ryhmään ja meidät otettiin niin hyvin vastaan siellä ja esikoinen oli innoissaan uudesta hoitopaikasta! 💙Tämä on meille nyt uusi alku ja lähdetään tutustumaan uudelleen päiväkoti elämään!

Perhepäivähoito vai Päiväkoti

Haettiin ensisijaisesti lapsellemme perhepäivähoitajalta hoitopaikkaa ja nyt, kun vihdoin saimme paikan, mietityttää oliko se sittenkään oikea vaihtoehto?! 

Perhepäivähoito on enemmän kodinomaista hoitajan kotona tapahtuvaa hoitoa ja lapsia on hoidossa vain neljä tai vähemmän, joten hoitajan ja lasten välinen suhde rakentuu vahvaksi helpommin, kuin päiväkodissa, jossa lapsia on isompi ryhmä. Pienen lapsen on helpompi myös sopeutua pienempään ryhmään tai näin itse ajattelin asian, kuin hoitopaikkoja mietittiin. 

Perhepäivähoitajan kanssa yhteistyön tarvitsee olla sujuvaa ja kemiat pitää tosissaankin kohdata, jotta hoito olisi mahdollisimman mutkatonta. Perhepäivähoitajalla voi olla samaan aikaan hoidossa 1-5 vuotiaita lapsia, mikä on todella suuri ikähaarukka. Mietityttää kovasti, miten se oma 1,5 vuotias lapsi pärjää 5 vuotiaan leikeissä mukana. Pienemmät lapset ottavat helposti mallia isommilta lapsilta, eikä se sinänsä ole huono asia, jos ottaa mallia, miten jokin asia tehdään. Enemmän ehkä mietityttää, miten eri ikäisten leikit menevät tuollaisessa ryhmässä ja jääkö se oma lapsi vain sivusta seuraajan rooliin?!

Päiväkodissa taas lapsella on monta aikuista, joihin voi turvautua ja enemmän oman ikäisiä lapsia ympärillä, sillä monesti päiväkodissa on alle 3 vuotiaille oma ryhmä. Mutta onko päiväkotiin vaikeampi sopeutua, kun lapsia on niin paljon enemmän? 

Käytiin pitkiä keskusteluja aiheesta ja päädyttiin valitsemaan lapselle perhepäivähoito, koska ajattelimme lapsen sopeutuvan helpommin pienempään ryhmään. Pienemmässä ryhmässä lapsi myös saisi enemmän huomiota ja kiintyisi ehkä helpommin muihin lapsiin ja hoitajaan. Olen alkanut kuitenkin nyt epäröimään päätöstä siitä, kumpi hoitopaikka olisi lapselle parempi perhepäivähoito vai päiväkoti?!

Pitääkö lapsi siirtää päiväkotiin oman ikäisten lasten kanssa? vai antaa olla perhepäivähoitajalla, jossa on huomattavasti vanhemmat lapset kaverina?

Viimeinen viikko päiväkodissa

 Näin tuli viimeinen päiväkoti viikko päätökseen ja ensiviikolla aloitetaan uudessa hoitopaikassa! 

Vitsi, miten tuli tosi haikea fiilis, kun esikoisen päiväkoti taival loppui, mutta tavallaan oon niin innoissani myös tulevasta. Päiväkoti arki ei ehkä ollut esikoiselle paras hoitovaihtoehto, vaikka hyvin hän siellä pärjäsi. Pienelle lapselle iso päiväkoti ryhmä voi aluksi tuntua järkytykseltä ja sopeutuminen vie varmasti aikaa tottua uuteen arkeen ja uusiin ihmisiin. Isossa ryhmässä F oli hyvin hiljainen ja omissa oloissaan leikkivä ja jäi helposti muiden varjoon. Toisaalta ei hän myöskään itkenyt päiväkodissa oikeastaan koskaan ja aina hän sinne hyvällä mielellä jäi. Itselle on vaan tosi tärkeätä, että lapsi pystyy olemaan oma itsensä myös hoidossa.

Viimeisellä viikolla tapahtui kuitenkin odottamaton käänne ja kaikki oli mennyt ihan hämilleen, kun F oli puhjennut kukkaan! En kestä, miten ihanaa, kun hoitajat kertoivat, kuinka F oli naureskellut ja leikkinyt äänekkäästi leikkejään ja vienyt vielä pienemmille lapsille leluja. Olin ihan hämilläni tästä iloisesta uutisesta ja pojasta oikein huokui iloisuus ja energisyys! 💛 On tainnut kotoa tarttua pientä hoiva viettiä myös päiväkotiin. 😊

Maanantaina aloitetaan perhepäivähoitajalla pienemmässä ryhmässä ja toivotaan, että se olisi hieman parempi vaihtoehto meille ja F sopeutuisi hieman nopeammin uuteen hoitopaikkaan, kun on paljon vähemmän lapsia ja meteliä. 

Arki alkaa

Uusi viikko ja uudet kujeet!

Niin se kesäloma vierähti esikoisella ja on aika palata arjen pariin. Reipas neljä viikkoa meni silmiä räpäyttämällä ja maanantaina olisi aika palata viikoksi päiväkotiin, jonka jälkeen vaihdetaan toiseen hoitopaikkaan. 

Kesäloma meni todella nopeasti ja lomalla ehdittiin puuhailla koko perheen kanssa, vaikka ja mitä. Käytiin shoppailemassa, mökkeilemässä Merikarvialla, ulkoiltiin paljon ja vielä ennen arkeen paluuta lomaan mahtui miniloma Tampereella. 

Ihana aloittaa arki ja saada taas rytmiä päiviin, vaikka itse jatkankin vielä lomailua loppuvuoden ajan kuopuksen kanssa. Loman aikana on päivätkin mennyt jo sekaisin, kun ei ole tarvinnut huolehtia esikoisen päiväkodista - ajantaju katosi välillä täysin. Olin niin loma tunnelmissa, että unohdin, jopa ilmoittaa esikoisen hoitoajat päiväkodille. :D 

Omat tunteet menevät taas vuoristorataa, kun mietinkin jo päiväkodin alkua. Jännittää ja samalla todella haikea fiilis, kun esikoinen aloittaa hoidossa. Tiedän myös, etten itse pysty tarjoamaan hänelle niin paljon virikkeitä koko ajan, mitä hän tarvitsee, kun kotona on kuopus hoidettava. 

Jäädään jännityksellä odottamaan miten vaihto uuteen hoitopaikkaan sujuu!

Ihanaa uutta viikkoa kaikille! 💛

Lapsen päivähoito kesällä

"Jokainen vanhempi haluaa vain lastensa parasta"

Kesä on täällä ja sen myötä tulevat aurinkoiset päivät, jotka houkuttelevat ulkoilemaan ja nauttimaan lomasta. Ensimmäistä kertaa meidän vanhempien piti tehdä päätös, miten meidän poika on kesällä päivähoidossa.

Kyllä vai ei kesähoidolle?! Aiheesta kohistaan edelleen ja ihmetellään, miksi lapsi on hoidossa jos vanhemmat ovat kotona tai lomalla. Jokainen vanhempi kuitenkin tekee päätöksen itse hoidon suhteen, eikä kenellekään pitäisi olla mitään valittamista toisten päätösten tekoon, emme kuitenkaan tiedä, missä tilanteessa kukin vanhempi on ja miksi se lapsi viedään sinne päivähoitoon kesälläkin.

Meillä vietetään koko perheen kesken Heinäkuussa kesälomaa ja poika saa pitää kuukauden loman päivähoidosta. Meidän päivähoidon kuvio on ollut varsin mielenkiintoinen jo alusta asti, koska vapaita paikkoja ei valitettavasti ollut toivomaamme paikkaan keväällä ja saimme väliaikaisen hoitopaikan kolmeksi kuukaudeksi. Jos olisimme päätyneet pitämään pojan hoidossa kesällä olisi se tarkoittanut taas uutta "varahoitoa" kesän ajaksi, jonka jälkeen olisi taas aika siirtyä uuteen paikkaan, jonne siirrytään elokuun puolivälissä. Tämä olisi ollut jo liikaa pienelle pojalle, joka vasta on totuttelemassa uuteen arkeen uusien ihmisten parissa.

Suurempia kesäloma suunnitelmia ei olla vielä tehty, muutamia pieniä reissuja varmasti kesään mahtuu ja ennen kaikkea rentoa tekemistä koko perheen kesken! 💙

Oikuttelevan sään taikasana - Kerrospukeutuminen

"Ei liian kuuma, eikä liian kylmä - Sopivan pukeutumisen salaisuus on kerroksissa"

Aurinko lämmittää jo mukavasti ja lämpömittari kohoaa yli kymmeneen asteeseen, välillä on kuitenkin tuulista ja taivaalta voi tulla vettäkin alas. Kuka näistä nyt ottaa selvää.

Aina sama ongelma, kun yrittää miettiä lapsen pukeutumista eri sää olosuhteisiin. Kotona ulkoillessa on vielä helppo siirtyä sisälle, jos lapselle tulee kylmä, mutta päiväkodissa se ei olekaan aivan niin yksinkertaista. Monesti sitä kiinnittää aikaisin keväällä ja ihan syksyn loppumetreillä huomiota vielä siihen, miten vähän lapsilla on vaatteita päällä, vaikka ilmat ovat selkeästi jo viilentyneet ja osa lapsista saattaa kulkea, jopa pakkasillakin kaula paljaana. Tekee oikein pahaa ajatella, miten vähissä vaatteissa lapset kulkevat ulkona. Iän myötä itsestä on kuoriutunut todella mukavuuden haluinen pukeutumisen suhteen ulkoiluja ajatellen, enkä missään nimessä halua paleltua ja siksi saatankin olla vähän ylipukeutunut toisinaan ja toistan saman myös lasteni kohdalla. Aina saa onneksi vähennyttyä vaatekerrastoja jos kuuma yllättää kesken ulkoilun. 

Hyvä Terveys sivuilta löytyi pukeutumisopas, josta saa vähän viitettä, kuinka paljon vaatteita pitäisi olla päällä  -20 asteessa -  + 20 asteessa. Tämä pukeutumisopas pitäisi liimata ulko-oveen, jotta siitä olisi helppo tarkistaa, mitä lapselle tulisi pukea päälle. Päiväkodissa törmäsin kevään aikana muutamaan otteeseen siihen, että vaikka kuinka olit laittanut lapselle vaihtoehtoja pukeutumiseen ja kevyempiä vaatteita iltapäivän ulkoiluun, saattoi siellä olla toppahaalari vielä päällä +10 asteen ulkoilussa iltapäivälläkin, mikä oli ehkä hieman liikaa jo. Positiivisuuden kautta tämäkin asia, mieluummin kuuma, kuin kylmä!

Onnekseni kesä näyttäisi vihdoin tulevan, joten suurin päänvaiva pukeutumisen suhteen unohtuu, kun mittarin lukemat näyttää +15 astetta ja enemmän. Enää ei kerrospukeutumisia tarvitse kovin paljon miettiä, vaan nyt saa enemmän miettiä sitä, että lapsi on suojattu riittävän hyvin auringolta 😎

Pikkulapsiarki taaperon ja vauvan kanssa

Miten langat pysyvät käsissä pikkulapsiarjen keskellä?

Jos siellä on vielä joku, joka ei mua tunne, niin kerrataan, että meillä on puolison kanssa kaksi aivan ihanaa lasta, toinen 1v 2kk ja toinen reilu 2 viikkoinen pieni vauva ja molemmat ihania pikkupoikia 💙 Pääosin arki on ihanaa ja sujuu niin ongelmitta, kun se kahden tämän ikäisen lapsen kanssa nyt voi sujua. Noin 85% ajasta suoriuduin ongelmitta ja hallitsen tämän homman hyvin ja olo on virkeä ja kaikki menee suunnitellusti, mutta entä ne loput 15%?

Olen yllättänyt positiivisesti, miten hienosti arki lähti pyörimään kahden pikkulapsen kanssa ja miten sitä itse oppi suoriutumaan kaikista tehtävistä samaan aikaan. Raskasta tämä tietysti välillä on, kun molemmilla lapsilla on yllättäen samaan aikaan nälkä tai vaippa pitäisi vaihtaa ja kärsivällisyyttä ei kummallakaan ole vielä odottamiseen. Välillä tuntuu, että arki on pelkkää vaipanvaihtoa, syöttämistä, pyykinpesua ja esikoisen kanssa leikkimistä. Omat tarpeet jää helposti tässä kohtaa kakkoseksi, eikä aina aikaa ole edes syömiselle, vaikka omasta hyvinvoinnista olisi tärkeä huolehtia vauvavuoden keskellä. 

Pikkulapsiarki on jokapäiväinen oppikoulu siitä, että kaikki paikat on vähän rempallaan ja asiat puolitiessä. Leluja kaikkialla, pyykit pesemättä ja kaikki asiat unohtuu mielestä, joita ei paperille ylös laita, tämä on itselle todella haastavaa, koska olen tottunut pitämään langat omissa käsissäni ja pitämään kodin siistinä. Nyt on todellisen oppikoulun aika mulla. Nyt opetellaan höllentämään niitä lankoja käsistä ja nauttimaan näistä ihanista pikkulapsista, välittämättä siitä onko koti vähän sotkuinen välillä, se kuuluu tähän arkeen.  Loppujen lopuksi kaikki on kuitenkin vain hetkellistä ja muutaman vuoden päästä olen kiitollinen, kun lapset pitävät jo toisilleen seuraa ja leikkivät keskenään, myöskin tappelujen ja riitojen mahdollisuudet kasvavat iän myötä.

Arkeen helpotusta ja kevennystä tuo esikoisen päiväkoti, jossa hän on noin kolmena päivänä viikossa ja tällöin jää vain vauva hoidettavaksi. Samalla esikoinen pääsee myös leikkimään ikäistensä kanssa ja ulkoilemaan huomattavasti enemmän, mitä tällä hetkellä kotona meidän kanssa.

Haastavinta pikkulapsiarjessa on liikkuminen kahden pienen lapsen kanssa. Tai ei oikeastaan edes se liikkuminen, vaan se kotoa lähteminen ja aikataulussa pysyminen. Vaatteiden pukeminen ja odottaminen ei varsinaisesti ole esikoisen vahvuus... Onneksi kesä on tulossa ja kohta pukemisen tuska helpottaa ja lähteminen toivottavasti nopeutuu hieman ☀

Kiitollinen jokaisesta hetkestä, jotka saan viettää näiden ihanien pikkupoikien kanssa! 💙💙

Miten ensimmäinen viikko päiväkodissa meni?

Päiväkoti alkoi - helpottunut ja huojentunut olo

 Ensimmäinen viikko päiväkoti arkea takana ja kaikki meni odotettua paremmin. Maanantaina aloitettiin päiväkoti arki ja äitinä jännitin kovasti, miten poika suostuu jäämään päiväkotiin ilman suurempaa itkukonserttia, koska hänellä on niin vahva kiintymyssuhde minuun. Päätin jäädä pojan seuraksi päiväkodille leikkimään hetkeksi, kunnes he siirtyivät ulkoilemaan, tässä kohtaa oli minun aika poistua paikalta. Poika jäi kiltisti hiekkalaatikolle muiden lasten ja hoitotätien kanssa tarkkailemaan muiden tekemisiä. 

Ensimmäinen päivä oli mennyt hyvin rauhallisesti ja pienet päiväunetkin oli maistunut leikkien tiimellyksessä. Kotona nukutaan normaalisti 2-3h päikkärit aamupäivällä, mutta vieraissa paikoissa jostain syystä poika ei nuku juurikaan koskaan tuntia pidempää, mikä ihmetyttää kummasti. Toivottavasti tämäkin tästä muuttuu tottuessaan päiväkodin rytmiin, jotta illat menevät helpommin kotona, kun on hyvät päiväunet nukuttu jo päiväkodissa. 

Ensimmäinen viikko meni siis kokonaisuudessaan todella hyvin ja kaikki hoitopäivät olivat olleet hyvin rauhallisia, eikä itkujakaan ollut tullut hoitopäivien aikana. Olen niin huojentunut, että kaikki oli mennyt niin hyvin. Urhea ja reipas 1-vuotias poika 💙

Päiväkodin alkaessa mietittiin, että laitetaanko pojalle tutti päiväunia varten mukaan päiväkotiin vai pelkkä uniriepu ja lopulta päädyttiin ratkaisuun, että mennään pelkällä unirievulla! Tämä päätös oli oikea, koska nyt meillä on menossa jo viides päivä ilman tuttia! 😍 Tutti on ollut ainoastaan unikäytössä jo pitkän aikaan ja siitä luopuminen on käynyt mielessä jo useamman kerran, mutta se on tuntunut turvalliselta ja helpolta vaihtoehdolta pitää tuttia sängyssä unia varten. Nukahtaminen on ollut pojalle helpompaa tutin avulla, mutta tutista luovuttua huomasimme, että hän nukahtaa yhtä helposti myös ilman tuttia, joten tämähän oli meille, kuin lottovoitto ja päästiin tutista eroon hyvinkin vaivattomasti! 💙

Reippain mielin uuteen viikkoon ja toivottavasti poikakin alkaa pikkuhiljaa rentoutumaan ja näyttämään todellisen minänsä, kun tottuu hoitajiin ja muihin lapsiin päiväkodissa! 💙

Päiväkoti alkaa - Muista nimikoida vaatteet

☀ Kaupallinen yhteistyö: Ikioma nimilappu ☀

Uusi arki alkaa päiväkodin myötä ja se tarkoittaa myös sitä, että vaatteiden ja tavaroiden nimikointi urakka alkaa! Lasten tavarat menevät helposti päiväkodeissa sekaisin keskenään ja siksi kaikki päiväkotiin lähtevät tavarat ja vaatteet tulisi nimetä selkeästi lapsen nimellä. Nimikointi myös helpottaa päiväkodin työntekijöiden arkea huomattavasti, ettei heidän tarvitse etsiä ja arvuutella lapselle oikeita vaatteita. Nimikoinnin ja hauskojen kuvatarrojen myötä lapsesi oppii myös itse tunnistamaan omat vaatteensa ajan kanssa.

Vaatteiden nimeämiseen on nykyään monia erivaihtoehtoja ja itse päädyin valitsemaan ☀Ikioman nimilaput helpottaakseni nimeämisurakkaa, jota on näin aluksi vielä normaalia enemmän, koska kaikki pitää nimetä, jotka ajattelet kulkeutuvan päiväkotiin lapsen mukana. Liimattavat tarrat soveltuvat lähes kaikkiin lasten vaatteisiin, kenkiin ja nimettäviin tavaroihin. Tarran voi liimata kätevästi vaatteissa oleviin pesulappuihin tai etiketteihin, josta sen sitten tarvittaessa voi helposti myös irrottaa. Liimattavat tarrat kestävät 60 asteen pesun pesukoneessa, sekä kuivausrummun ja tiskikoneen, kun taas ☀silitettävät nimilaput kestävät jopa 90 asteen pesun ja kuivausrummun, silitettävät nimilaput pysyvät myös villassa erinomaisesti kiinni. 

"Persoonallinen nimikointi"

Ikioma nimilappu sivustolla pystyt itse suunnittelemaan mieleisen tarran. Valittavana on erilaisia fontteja, kuvia, värejä ja erikokoisia nimitarroja, joista voit valita juuri sinulle sopivat vaihtoehdot. Valikoimasta löytyy myös seinäjulisteita, pituusmittoja ja paljon muita ihania tuotteita. Liimattavat tarrat mahdollistavat vaatteille myös paremman jälleenmyyntiarvon, sillä tarran saa helposti pois, mutta tussilla kirjoitettu nimi on ja pysyy vaatteessa. Villasukissa ja tumpuissa ei tahdo oikein liimattava tarra pysyä ja näihin voi kiinnittää silitettävän tarran tai vaihtoehtoisesti hyödyntää apteekista saatavaa haavateippiä ja perinteistä tussi menetelmää. Näitä vaatteita on kuitenkin huomattavasti vähemmän, missä tarra ei pysy, joten itse ajattelin lähteä näissä haavateippi linjalle. 

Yritän myös olla nimeämisen suhteen kaukaa viisas ja nimetä vaatteet sukunimen mukaan, sillä meillä esikoisen vaatteet siirtyvät uudelle tulokkaalle aikanaan, joten säästytään uudelta nimeämisrumbalta jatkossa. En usko kuitenkaan, että samasta päivähoidosta löytyy toista samaa sukunimeä edustavaa lasta. 

"Laadukkaat nimitarrat söpöillä kuvilla"