Tutustuminen päiväkotiin

Miten tutustuminen päiväkotiin sujui?

Käytiin tällä viikolla tutustumassa tulevaan päiväkotiin ja fiilikset tutustumisen jälkeen olivat todella ristiriitaiset. Jännityksellä jäädään odottamaan, miten päiväkodin aloitus sujuu ja miten poika siellä viihtyy.

Saatiin väliaikainen hoitopaikka päiväkodista kevään ajaksi, jonka jälkeen saadaan toivottavasti jo vakituinen hoitopaikka toivomastamme hoitopaikasta elokuussa. Hoitopaikkojen vähäisen tarjonnan vuoksi perustettiin toisen päiväkodin tiloihin lisäryhmä, jotta hoitoa tarvitsevat lapset pääsevät hoitoon.  Lisäryhmä on tarkoitettu 1-5 vuotiaille lapsille, mikä on melkoisen iso ikähaarukka päiväkoti ryhmälle, jossa suurin osa lapsista oli 1-1,5 vuotiaita konttaavaisia taaperoita. 

Tutustumiskäynnillä tuli todella vähän informaatiota hoidosta, henkilökunnasta ja heidän toiminnasta. Itse olisin toivonut ainakin vielä enemmän, että tulevat hoitajat olisivat esitelleet itsensä ja olisivat enemmän myös jo tässä kohtaa ottanut kontaktia lapsiin, jotka hoitoon tulevat. On paljon asioita, jotka tulee täysin uutena esikoisen vanhemmille päiväkodin alkaessa esim. miten kuuluu toimia käytännössä, mitä lapsi tarvitsee mukaan hoitoon, voiko lapsen kanssa jäädä ensimmäisinä päivinä päiväkotiin tutustumaan vai jätetäänkö lapsi suoraan yksin ja paljon muitakin kysymyksiä heräsi, joten pieni starttipaketti ei olisi ollut pahitteeksi, sekä pieni lista, mitä hoitajat toivovat lapselle mukaan hoitoon.

Poika oli tutustumiskäynnillä juuri sellainen, kun osasin odottaakin, hiljainen, rauhallinen, varautunut, tarkkailevainen ja hieman jännittynyt, kaikkea muuta, mitä hän normaalisti kotona on! Alkuun tarkkailtiin ensin, mitä muut tekevät, jonka jälkeen vähän lähdettiin katsomaan, mitä kaikkia leluja löytyisi. Muutamat itkutkin tuli, kun äiti meni "hukkaan" kesken leikkien ja pieni paniikki valtasi pojan mielen. Pojan kiintymyssuhde on tosi vahvasti läsnä arjen jokaisessa hetkessä ja toisinaan mikään muu ei kelpaa, kun äidin syli, joka myös näkyi tutustumiskäynnillä. Pallomeri oli pojan mieleen eniten ja siellä viihdyttiin pitkä tovi palloja heitellessä, selvästi päivän kohokohta tutustumiskäynnillä. Muutaman päiväkoti päivän jälkeen ollaan varmasti jo paljon varmempia ja rohkeampia leikkimään ja touhuamaan muiden lasten kanssa. 

Nyt jäädään keräämään viime hetken vinkkejä ja tarvikelistaa, jotta päiväkodin aloitus sujuisi mahdollisimman mutkatta ja vaivattomasti! 💛

Varhaiskasvatuksen aloitus jännittää

"On tärkeää, että varsinkin alussa päiväkodin ja vanhempien välillä on paljon vuorovaikutusta"

Varhaiskasvatuksen aloitus herättää paljon erinäisiä tunteita ja mietteitä. Itkettää, jännittää, naurattaa, surettaa, mietityttää ja samalla tuntuu niin haikealta, kun meidän esikoinen aloittaa päivähoidon. Omat tunteet heittelevät laidasta laitaan tällä hetkellä asian suhteen ja jännitystä lisää varmasti vielä se, että emme saaneet lapselle toivomaamme hoitopaikkaa, vaan joudumme turvautumaan ensin väliaikaiseen hoitoon ja vasta elokuussa pääsemme vaihtamaan pysyvään hoitopaikkaan. 

Keskustelua on herättänyt paljon aihe lapsen hoitoon viemisestä, vaikka vanhempi/vanhemmat olisivatkin kotona, kun hoitopaikkoja on kuitenkin liian vähän tarjolla tällä hetkellä monessakin kaupungissa. Asia tietysti mietityttää itseänikin, mutta ajattelen sen kuitenkin niin, että jokaisella lapsella on oikeus varhaiskasvatukseen, olivat vanhemmat sitten töissä tai kotona. Jokainen vanhempi tekee itse kuitenkin päätöksen siitä, onko lapsi hoidossa vai ei. 

Meille on Huhtikuussa syntymässä toinen lapsi ja syy miksi haluan, että esikoinen aloittaa nyt hoidon, on, että lapsi pääsee leikkimään oman ikäisten lasten kanssa, saa erilaista sosiaalista elämää, kun mitä kanssani kotona ollessa, tottuu myös muiden ihmisten seuraan ja antaa yksinkertaisesti myös minulle vapauden levätä välillä odotuksen viime metreillä. 

Päiväkodin alkaessa, aloitamme hoidon muutamalla päivällä viikossa, jotta lapsi saa rauhassa totutella uuteen arkeen ja sopeutua uusiin ihmisiin. Suureksi onnekseni olen itse kotona, joten hoitopäivän pituutta ei tarvitse heti myöskään venyttää kahdeksaan tuntiin, vaan voidaan aloittaa hoitopäivätkin lyhyemmillä päivillä kaikessa rauhassa lapsen tarpeet huomioiden. Minulle on kuitenkin ensisijaisen tärkeää lapsen hyvinvointi ja haluankin, että lapsen on kiva mennä hoitoon ja hän viihtyy siellä hyvin, vaikka varmasti lapsi tulee ikävöimään myös vanhempiaan hoidossa ollessa, mikä on ihan normaalia. Äitinä tulee jännitettyä kaikkia uusia asioita, vaikka todellisuudessa suurin osa jännityksestä on aivan turhaa ja lapsi viihtyy varmasti oikein hyvin muiden lasten kanssa, kun pääsee leikkimään ja touhottamaan.

On paljon myös käytännön asioita, mitkä uuden arjen aloituksessa jännittävät, kuten uudenlainen ajanhallinta, sairastelut, päiväkodista kotiin kulkeutuvat taudit ja niistä aiheutuvat taistelutoimet, sekä ennen kaikkea se, että osaanko huolehtia lapselle oikeanlaiset varusteet mukaan päiväkotiin. Onneksi aina voi turvautua päiväkodin henkilökuntaan, jotka varmasti auttavat ja huolehtivat, että me vanhemmat tuomme oikeanlaiset varusteet lapsille hoitoon. Ensimmäiset kuukaudet menevätkin uuden opetteluun ja virheitäkin varmasti tullaan tekemään, mutta onneksi niistä voidaan oppia ja pikkuhiljaa meistäkin tulee konkareita näiden hoito asioiden suhteen.

"Päivähoidon aloitus sujuu hyvin jos pohjatyö tehdään kunnolla"

Pelleilevä taapero ruokapöydässä

Lapsi elää mielihalujen maailmassa ja tämä näkyy ruokapöydässä. Uusien makujen maistelua, kokkareita ruoassa, epäsopivaa ruokaa, maito ei kelpaa, lämmin ruoka ei kelpaa, mikä tämä vaihe oikein on??

Eletään mielenkiintoista aikaa taaperon kanssa, kun ruokailut ovat muuttuneet pelleilyksi. Ruokaa heitellään lattialle, päristellään ruoka suussa, maitopullot lentää ja huudetaan syöttötuolissa nälkää, mutta ei suostuta syömään. Meillä ei ole oikeastaan ikinä ollut ruoan syömisen kanssa mitään ongelmia ja kaikki on mennyt hienosti alas, mutta nyt on selvästi jokin vaihe päällä, kun ruokailut ovat muuttuneet pelleilyksi. 

Meillä on säännöllinen ruokailurytmi ollut jo pidemmän aikaan ja se näyttää seuraavanlaiselta: 

Klo 07.30-08.00 Aamupala: Kaurapuuro + hedelmäsosetta ja Maitoa

Klo 11.00-11.30 Lounas: Kaupan lihasosetta + kasviksia ja Maitoa

Klo 15.00 Välipala: Hedelmiä + Jogurttia + hedelmäsosetta + Naksuja ja Vesi

Klo 16.30-17.00 Päivällinen: Kaupan lihasosetta + kasviksia ja Maitoa

Klo 19.30-20.00 Iltapala: Kaurapuuro + hedelmäsosetta ja Maitoa

Mikä tämä raivostuttava pärinävaihe oikein on? Lapsi on alkanut päristellä ruokapöydässä jokaisen lusikallisen kohdalla ja ruoat lentelee ympäriinsä, aikaisemmin päristely oli silloin tällöin päristelyä, mutta nyt se on käytännössä jokaisen ruokailun kohokohta. Ollaan yritetty antaa lapselle käteen erilaisia esineitä, jotta huomio kiinnittyisi enemmän niihin, mutta sekin auttaa vain hetkeksi, jonka jälkeen nämä esineet lentelevät vuoronperään lattialle. Sormiruokailu on unohdettu kokonaan, koska pienen ihmettelyn jälkeen ruoat löytyvät lattialta ja suuhun ei ole mennyt mitään! 

Onko tämä sitä lapsen tutustumista ruokaan kaikilla aisteilla, kun ruokaa päristellään ja kaivetaan suusta ulos ja heitellään ympäriinsä?

Onko teillä antaa jotain hyviä vinkkejä tähän vaiheeseen? 💛